Lähtölaskenta on alkanut...

Moi kaikki!

Olen Iina, 22-vuotias kauppatieteiden opiskelija Oulusta. 10. tammikuuta tapahtuu vihdoin se, mitä olen odottanut jo melkein vuoden! Tämä tyttö lähtee Padovaan, Italiaan opiskelemaan syömään seitsemäksi kuukaudeksi. Lähtö ei tunnu yhtään todelliselta, vaan tuntuu täysin mahdottomalta, että jo ensi viikonloppuna olen siellä. Jännää, eikö?



Tuonne nuppineulan kohdalle mää meen!

Omaa Italian vaihtoa suunnitellessa yritin etsiä vastaavanlaisia blogeja, mutta niitä ei liiaksi asti löytynyt. Päätinkin ennen lähtöä pistää pystyyn oman ensimmäisen blogin. Saa nähdä, mitä tästäkin tulee! :D  Ajattelin  pitää tämän julkisena, jos joku toinenkin joskus etsii kokemuksia ja vinkkejä juuri Padovasta tai Italiasta yleensä. Samalla kaverit ja sukulaiset voivat käydä lukemassa, että miten se Pateniemen Paris Hilton (kiitos äiti ja isä tästä lempinimestä) siellä maailmalla pärjäilee. ;)

Tarkoituksena olisi raottaa suomalaisen vaihto-opiskelijan arkea Italiassa, sekä kertoa myös mahdollisista reissuista. Lupaan, että tänne ei tule päivittäin 100 samanlaista päivän asukuvaa eri kuvakulmista tai viikottaisia Nelly-kollaaseja. Jos ikinä laitan tänne semmosta oksettavaa nenäilmekuvaa, niin lupaan, etten kato Jimin dokkareita ainakaan kuukauteen (tää on mulle paha rangaistus) ja vajoan maan alle häpeämään! Hyi hyi.

Eilen yks mun kavereista kysyi, että miksi juuri Italia. Mun ei ole koskaan tarvinnut miettiä hetkeäkään minne lähtisin, vaan se on ollut itsestäänselvää, että lähden juuri Italiaan. Ruoka, muoti, se historian havina kaupungeissa ja ystävälliset ihmiset saavat mut haluamaan aina vaan takaisin. 

Kuvat: We Heart It

Rakkaus Italiaa kohti alkoi yläasteella, kun matkustin perheeni kanssa ensimmäistä kertaa maahan. Olimme ihan Etelä-Italiassa, Tropeassa, jossa paikalliset eivät puhuneet lainkaan englantia. Koko viikko kommunikoitiin elekielellä ja silloin päätin, että haluan oppia puhumaan italiaa. Lukiossa aloin opiskella kieltä ja yliopistossakin olen jatkanut sitä. Mun vanhemmat ja pikkusisko (+tätiä unohtamatta) ovat myöskin innostuneet Italiasta ja olemmekin matkustaneet sinne jo useamman kerran. Matkakohteistamme voin kertoa joskus myöhemmin lisää!


Enää on muutama päivä jäljellä ennen lähtöä. Ennen sitä täytyisi hoitaa vielä 100 asiaa, pakata ja nähdä kaikkia ihania ihmisiä. Onneksi oon pienen kiireen ja stressin alla tehokkaimmillani. Päivisin oon täynnä intoa, mutta iltaisin ja öisin hiipi pieni pelko, että pärjäänkö siellä. Maitojunalla pääsee aina takaisin, mutta enköhän mä pärjää! :) Tälläisiä mahdollisuuksia lähteä tulee tuskin monta elämän aikana!

 Pidettiin meillä Putous-studio-/läksiäisillanistujaiset ja Ninnu oli leiponut meille Suomi muffinsseja. Oli tosi hyviä!

Yritän kirjoitella tänne säännöllisen epäsäännöllisesti. Olisi kiva, jos jättäisitte jonkun kommentin, niin tiedän, että ketkä näitä mun höpötyksiä lukee. Älkää sitten ottako mun kaikkia juttuja niin vakavasti ja antakaa armoa, kun en oo mikään "oikea" blogin kirjoittaja! :D

Arrivederci,
Iina