Vähän kipsissä

Ciao!

Tehtiin tiistaina pikavisiitti Venetsiaan hakemaan laskukamat lainaan lauantaista Alppi-reissua varten. Asemalta kotiin pyöräillessä käännyin isolle tielle, jossa ajavat pyörien lisäksi ratikat ja bussit. Täällä on satanut räntää parina päivänä ja tiet on ollut tosi liukkaat. Jompi kumpi renkaista tipahtikin yhtäkkiä ratikkaraiteelle ja se oli menoa sit! Seuraavaksi löysinkin itseni makaamasta keskellä isoa tietä. Ensimmäisenä iski paniikki, jos sieltä tuleekin ratikka tai bussi ja ajaa mut littanaksi. Nousin ylös ja yritin heittää mun pyörän jalkakäytävälle, mutta en pystynyt liikuttamaan oikeaa kättä ollenkaan, kun kävi niin kipeää. Viereisestä Vodafone-liikkeestä juoksi pari myyjää auttamaan mua ja kyselemään vointiani. Soitettiin yhdessä naisten kanssa C:lle ja kämppikselle, jos he voisivat tulla hakemaan mut ja pyörän. Odotellessa soitin iskälle ja siinä vaiheessa tuli eka itku, kun kuulin iskän äänen. Ei ollut ehkä fiksuinta alottaa puhelu itkemällä ja kysymällä mihin sairaalaan voin mennä mun matkavakuutuksella. :D 

C ja Verena vei mut Padovan yliopistollisen sairaalan päivystykseen. Ensimmäistä kertaa mua nauratti kaatumisen jälkeen, kun vastaanoton nainen kysyi mun syntymäajasta, että kumpi on päivä ja kumpi on kuukausi. Mun synttärit on tosiaan 29.04. :D Melko pian sairaanhoitaja tuli kertomaan, että on mun vuoro ja repäisi siitä kipeästä kädestä sillai "TUUHAN NYT"-otteella. Seuraavaksi lääkäri tutki kättä ja väänsi sitä kuin märkää tiskirättiä. Siinä vaiheessa tuli itku uudelleen ja hoitaja antoi jotain nestemäistä kipulääkettä. Tajusivat vissiin vasta siinä vaiheessa, että käteen sattuu ihan oikeasti Röntgenkuvien jälkeen lääkäri kertoi, että kyynärpäässä on jonkinlainen murtuma, mutta haluaa, että spesialisti katsoo vielä kuvat läpi. Sain sinisen kantositeen yöksi ja aamulla piti mennä takaisin.

Ei onneksi näy naamasta neljän tunnin yöunet!

ErikoislääkäriT olivat kaikki sitä mieltä, että kyynärpäässä on murtuma ja käsi täytyy kipsata. Kipsiä täytyy pitää vain 20 päivää, koska murtuma ei ole niin paha. Harmittaa lauantaiksi suunnitellun lautailureissun peruuntuminen, mutta oon vaan niin onnellinen, ettei käynyt pahemmin! Asiat voisivat olla nyt niin paljon huonomminkin, esimerkiksi oisin voinut lyödä pään, katkaista jalan tai joutua pitämään kipsiä monta kuukautta. Nyt selvittiin pikku murtumalla kädessä ja mustelmilla. Kävin ostamassa Vodafone-liikkeen naisille kiitokseksi suklaata, koska en olisi tiennyt, mitä olisin tehnyt ilman heidän apuaan. Iso kiitos kuuluu myös C:lle ja mun kämppiksille, jotka olivat mun kanssa sairaalassa tulkkaamassa ja ovat muutenkin olleet suurena apuna. Oon vaan niin kiitollinen, että mulla on täällä näin ihana tukiverkosto. <3

Melko tyylikäs ja mitkään paidat ei mee päälle ton kanssa!

Tämä pelkällä vasemmalla kädellä kirjottaminen on niin hidasta touhua! Täytyy opetella monet asiat "uudelleen", kuten kirjoittaminen, pukeminen ja hampaiden pesu.  Alan ehkä käyttään vanhaa kunnon "pyyhkimään"-huutoa kämppisten iloksi. ;)

Käsialanäyte, saisikohan tällä pöllöleiman ala-asteella??

Arrivederci,
Iina